Tällä kertaa ihan perus “Mitä kuuluu” -päivitys!

 

 

 

 

Taas kaunista huomenta! Maisema on kyl niin paras, varmaa siks viihdynki tääl mun huoneessa niin hyvin. Ja aurinko paistaa tääl joka päivä paljon ja nelisen tuntia pitempää, ku Suomessa, mistä oon niiin iloinen!!

 

 

Viime postaukseen mennessä mikään ei ollu ehtiny ärsyttää, mutta asiaan on nyt tullut muutos. Mun jääkaappi pitää ihan S_A_I_R_A_S_T_A meteliä säännöllisin väliajoin, sillee, että yöllä välillä herään siihen säikähtäneenä. Se on yks syy miks oon nukkunu korvatulpat päässä oikeastaan joka yö. Sit on kumma, miten paljon sitä joutuukaan tekee paperihommia, skannailemaan ja lähettämään mm. papereita, jotka olen jo edeltäkäsin lähettänyt tänne, mutta ei, ne pitää toimittaa uudestaan siksi että.. niin en tiedä. Ärtymyksen päälähde on varmaan tällä hetkellä se, että en oo saanu koko viikkona syötyä tarpeeks, ihan kaamee proteiinivaje!! Tunnen oikein, kuinka mun vähäiset lihakset ovat kutistuneet pois. Tästä vois sulavasti siirtyä vegaanina oloon täällä, mutta ei ihan vielä, kirjoitan siitä joku toinen kerta. Niin, nyt on perjantai-ilta ja istun koneella juuri em. mainittujen paperiasioiden takia. Ei mua oikeesti haittaa olla vaan kotona, harkittiin et oltais menty syömään tms., mutta huomenna on taas koko päiväksi ohjelmaa, shoppailua ja illalla ekat varsinaiset bileet, niin näin on nyt hyvä.

 

 

 

Pizzerian sparkling-toilet!!

 

 

Ajattelin kertoa lyhykäisesti mitä oon tähän mennessä puuhaillut täällä. 5.1., kun saavuin, mua oli suomalaiskaveri vastassa ja saattamassa hostellille, jossa vietin ekan yön (en saanu kämpän avaimia heti, koska toimisto on auki vaan klo 15 saakka ja olin perillä vasta 18 paikkeilla). Oli ihanaa ettei heti tipahtanut yksin vieraaseen kaupunkiin ja vältyin varmaan tän kaverin ansiosta pahimmalta yksinäisyys-shokilta. Käytiin heti illalla yhdessä syömässä ja viinilasillilla. Suomessa lentokentällä ja matkalla sinne itkin vuolaasti, mutta sen jälkeen on ollu jopa oudon rauhallinen olo koko ajan. Toisaalta tää ei oo mun eka kerta, kun olen Suomesta poissa pitkään. Olin töissä Disneyland Parisissa 2010 kahden ja puolen kk ajan ja vielä uudestaan samana syksynä parin viikon ajan. Silloin koti-ikävä oli ihan järkyttävää välillä, varsinki kahtena ekan päivänä, joiden aikana en pystynyt oikeastaan puhumaan mitään itkemättä, ja olin varautunut tälläkin kertaa samaan. Voi olla et mulla tulee ikävä just siinä maagisen kahden kuukauden kohdalla, niin kuin useimmilla vaihtareilla. Sitä odotellessa.

 

 

 

Seuraavana päivänä mulla olikin jo eka tapaaminen kielikurssin puitteissa klo 8.30. Kaikkien yllätykseksi meillä olikin klo 10-13 ranskan opetusta ja sitä ennen kaikkee muuta säätöö, niin venyi aika pitkäksi toi syömisväli. Meillä oli vaa minitauko à 10 min ja siinä hätäisesti ostettiin yliopiston kanttiinista täytetyt patongit. Sen jälkeen lähdin hakemaan kämpän avaimia ja illalla mentiin suomikaverin kanssa kyselee käytännön asioista (pankkikortti, liittymä yms.) Student Welcome Day -tapahtumaan ja sen jälkeen ravintolaan syömään. Keskiviikkona oli kovasti kaivattu vapaapäivä kielikurssista ja mentiin uusien kurssikavereitten kaa kiertämään vanhaa Lyonia. Aivan ihania pikku kujia ja kauppoja! Käveltiin ainakin neljä tuntia ympäriinsä ja höpistiin keskenämme ranskaa, jalkapohjat oli vähän koetuksella, mutta jalan rasitusvamma ei oo oireillut melkeen yhtään, jee!! Mikä onnenpotku, että yksi mun parhaimmista kavereista täällä ei osaa kovin hyvin enkkua, niin ollaan alusta saakka vaihtariporukallakin puhuttu pääasiassa ranskaa! Pelkäsin etukäteen, että Erasmus-tyyppien ja muiden vaihtareiden kanssa jumittuu puhumaan vaan englantia, mut kaikki on aika motivoituneita ranskan puhujia, ja välillä meidän keskustelu on iloista enkun ja ranskan sekamelskaa.

 

 

 

 

 

Kokeilin uutta reittiä alas kukkulalta, alku oli kivaa, mut sit tulin kohtaan, jossa aloin epäillä onks tää enää kovin turvallista ja hyvää aluetta. Oli paljon graffitei ja karun näköistä, mut toisaalta aina metro- ja juna-asemien lähellä on. Jalkakäytävät on kans paikoin tosi kapeita niinku tässäkin, mut rohkaistuin ku paikallisii kulki reippaasti tosta.

 

 

 

 

Eiiiihhh!! Tulee ihan mieleen Merihaka, Hakaniemenrannan sillat! Tää ei ollu hyvä reittivalinta selkeestikään xD.

 

Eilen, eli torstaina oli kielikurssia klo 10-16 ja välissä tunnin ruokatauko, jolloin haettiin paninit lähikahvilasta. Koulusta suoraa mentiin kahville, ja kahvilassa huomattiin, että on happy hour ja osa alkoi kiskoa kaksin käsin, mut mä en, koska en ollu syöny taaskaan juuri mitään. Nälkä iski onneks muillekin ja suunnattiin pizzalle, mutta pizzerialla oli joku outo tauko meneillään (tarjoilijat olivat ulkona röökillä ja pulju kiinni, siis klo 18 aikaa illalla??), joten mentii viereiseen baariin odottamaan, että se aukeaisi. Siellä meitä kohdeltiin kuin kunniavieraita: Meille tultiin oikein sanomaan, että saadaan laittaa omaa musaa soimaan ja siitähän riemu ratkes. Illan hauskimpia osioita oli se, kun alettiin vertailemaan toistemme passeja ja ajokortteja. Meitä oli siis minä yksi suomalainen, pari saksalaista ja loput ausseja. Oon muutenkin tästä porukasta ainoa suomalainen, mikä on ihan kivaa. Suomen passi julistettiin “hienoimmaksi passiksi ikinä”, koska siinä on juokseva hirvi! Koittakaapa ;)! Pohdittiin yhdessä, että miten meistä onkin tullut näin hyviä kavereita näin lyhyessä ajassa ja todettiin, että meillä on vaa ihan paras ryhmä! Oon tosi onnellinen ja kiitollinen, että on heti alusta pitäen ihmisiä, joiden kanssa viettää aikaa. Meidän ryhmä hajaantuu alle kahden viikon kuluttua, kun varsinainen opiskelu alkaa, ja kaikilla on tietysti ihan eri alat ja jopa eri kampukset, mutta tullaan ihan varmasti näkemään paljon ainakin tietyn ydinporukan kanssa.

 

 

 

 

Eka puisto, jonka löysin, aika karu ja ranskalaisittain tosi "kliininen". Nurtsit aidattu ja suoria leveitä hiekkateitä.

 

 

 

 

 

Näkymä yliopistolta. Pont de l'Université.

 

 

 

 

 

Yliopistolla on ihania sisäpuutarhoja, näitä Suomeen!!

 

 

 

 

 

Näkymä joelle yliopistolta päin.

 

 

 

 

Université Lumière Lyon 2, keskustakampus. Täällä mulla on tunteja pääasiassa vaan nää kaks ekaa vk. Toinen kampus onki pitemmällä, 10 km päässä.

 

 

 

 

##########yliopistonvessa #champselysees #trop #chic

 

 

 

 

 

Lisää yliopiston sisäpuutarhaa.

 

 

 

Tänään opin käyttämään sitä bussia, josta aiemmassa postauksessa mainitsinkin. Otin tän pvn ihan harjoittelun kannalta, kun on tosi vaikea arvioida miten kauan missäkin matkassa kestää. Tavoitteena oli siiis kolmessa tunnissa (joka typistyi kahteen, koska oon niin hidas lähtemään aamuisin) ehtiä Carrefour supermarkettiin metsästämään tofua ja pähkinöitä (ja ylipäätään mitä tahansa ravitsevampaa kuin patonki), hankkia ranskalainen prepaid (siksi vaan prepaid, koska tavallista liittymää varten kannattaa olla ranskalainen pankkikortti, ilman sitä se on kai 4 x kalliimpaa, ja mullahan ei oo vielä tota korttia) ja käydää ostoksilla Naturialiassa, joka on kaikkeen luomubiohippeilyyn erikoistunut liike. Lopputulos oli se, että en ehtinyt tehdä mitään näistä kunnolla. Carrefourin löysin ja sain hätäisesti sieltä ostettua muutamia asioita, joita halusinkin, mutta aika loppui sielläkin ihan kesken. Tarkoitus oli ehtiä vielä kotiin hakemaan koulukamat ja viemään ruuat jääkaappiin, mutta kello kävi jo kahta ja tuli kiire ranskan kurssille niin sinne sitten kaikkien pakaasien kanssa ja ilman mitään kirjoitus- ym. välineitä! Ranskan tunnin jälkeen käytiin Fish & Chips paikassa chipseillä (aussit oli ihan mehuissa ko. paikasta niin siksi tuli mentyä) ja sen jälkeen hankkimaan mulle liittymää. Päädyin ostamaan sen SFR:ltä koska kaverilla se oli toiminut moitteettomasti ja tiedettiin missä se liike sijaitsee. Jonotusta kesti (vaan!) puol tuntia ja liittymän sanottiin olevan heti käyttövalmis. No ihan noin helposti se eimennyt. Tässä sitä oon nyt värkänny viimeiset kolme tuntia ja menettänyt hermoni ja rikkonut  osittain iphonen SIM-kortin avausluukun.. :( nyt pystyn lähettää viestejä ja vastaanottamaan niitä, mut netti ei vielä toimi. Eli mulla on nyt uusi puhelinnumero, mutta ilmeisesti en voi vastaanottaa ulkomailta viestejä/puheluita enkä ainakaan voi lähettää/soittaa niitä, eli tavoitella kannattaa tällä hetkellä vaan facebookin/skypen kautta! Whatsappin pitäis alkaa toimia, mutta kuulemma netin toimimisessa saattaa tuntemattomasta syystä kestää vuorokausi siitä kun on hankkinut uuden liittymän.

 

Nyt alan nauttimaan tofusalaatista (jjee vihdoin!!!) ja käyn kurkkaa, josko asuntolan keittiössä ois ketään kehen vois tutustua! Asuntola on ollu aika kuollut tai sit mulla on vaa käyny huono tuuri, oon nähny täällä yhteensä kaks ihmistä :D!! Voi olla, et ku useat yliopistot ei oo alkanu vielä nii ihmiset on vielä muualla, hope so! Ainii, oon löytäny coolii ranskalaista räppiä tai mitä tää nyt onkaa :D Mm. tekijöitä Jul ja Maitre Gils, check out!

 

À tout!

<3: Niina